Prosessitutkimus 2021

Me Arterilla rakastamme prosesseja. Siksi halusimme tutkia, mitä mieltä suomalaiset organisaatiot yleisesti ovat prosessijohtamisen vaikuttavuudesta. Prosessijohtamista on Suomessa sovellettu kauan ja välillä se on ollut suuressa suosiossa ja välillä vastatuulessa.

Tässä ajassa prosessijohtamisella on ehkä tietyiltä osin vanhahtava maine. Yhä useammat nuoretyritykset julistavat prosessiajattelun kuolleen ja ketterät, itseohjautuvat menetelmät ajavat niin sanotun vanhan prosessimaailman ohi. Mutta ovatko nämä tosiaan toisiaan pois sulkevia?

Toisaalta organisaatioissa tarvitaan yhä yhteisiä toimintatapoja, pelisääntöjä ja prosesseja, joiden merkitys on varmasti kasvanut vuoden 2020 aikana, kun ihmiset ovat jääneet tekemään etätöitä koteihinsa ilman jatkuvaa kollegojen ja esimiesten läsnäoloa.

Itseohjautuvuuskin vaatii toimiakseen selkeät reunaehdot ja yhteiset, toimintaa tukevat työketjut. Organisaatioihin kohdistuu yhä uudenlaisia lakisääteisiä vaatimuksia, kuten GDPR,  joihin vastaaminen usein edellyttää ainakin jonkinasteista prosessiajattelua.

Lähdimme tutkimaan vuonna 2019, uskovatko suomalaiset organisaatiot prosessijohtamisella olevan vaikutusta heidän tuloksiinsa. Tuloksilla tarkoitamme toki taloudellisia tuloksia, mutta myös asiakas-, henkilöstö-, toimittaja- ja omistajatyytyväisyyttä, sekä sosiaalista ja ekologista vastuullisuutta. Nyt toistamme saman tutkimuksen ja katsomme, miten vuoden 2021 tutkimustulokset eroavat edellistä tuloksista.

Meidän hypoteesimme on yhä sama:
Mitä pidemmällä organisaatio on prosessijohtamisessa, sitä enemmän hyötyjä organisaatio kokee saavansa.

Tässä julkaisussa käymme läpi tutkimuksen taustat sekä tulokset. Palaamme hypoteesiin yhteenvedossa ja tarkistamme, oliko luulo tiedon väärti.