Fingrid

Fingrid Oyj on suomalaisten kantaverkkoyhtiö, joka vastaa sähkösiirrosta ja sähköjärjestelmän tasapainosta Suomessa. Jopa 75 % kotimaamme sähköstä kulkee Fingridin rakentaman jakeluverkon kautta. Vuonna 1996 perustetussa yhtiössä työskentelee noin 450 henkilöä. Tutustu tarkemmin Fingridin toimintaan heidän kotisivuillaan.

Asiakastarina tiivistetysti:

• LÄHTÖTILANNE: Tarve kulttuuri- ja toimintatapojen muutokselle. Täydellisistä projekteista kohti pienissä osissa tehtävää kehitystyötä.
• RATKAISU: Ulkoisen konsultin tuki organisaation sisäiseen kehityshankkeeseen – lean-työkalut ja prosessien kehittäminen hankkeen keskiössä.
• TULOKSET: Henkilöstön osaamisen kasvaminen toiminnan ketterässä kehittämisessä.

Insinööritalon matka kohti maailmaa, jossa kehitystä tehdään pienissä osissa eli sprinteissä 

Fingrid päätti kehittää yrityskulttuuriaan ketterän kehittämisen työkaluilla vuosien 2020 ja 2021 aikana koko organisaation kattavan Virta-hankkeen avulla.

Aiemmin Fingridillä on järjestetty luentoja leaniin ja ketterään kehitykseen liittyen, mutta oppien viemistä käytäntöön ei oltu koko organisaation kesken toteutettu.

Asiakkaamme tavoitteena oli saada ketterän kehityksen ja leanin työkalut osaksi organisaation arkea. Tavoite vaati laajaa muutosta ajattelutavoissa, organisaation kulttuurissa sekä konkreettisessa tekemisessä.

Fingridin henkilöstöhallinto veti ja käynnisti organisaation strategisen Virta-hankkeen:

• 2020-2021 aikana Virta-hankkeessa toteutettiin kaiken kaikkiaan 7 Aaltoa, joissa oli yhteensä 29 kehityshanketta.
• Virta-hankkeeseen osallistui yhteensä 120 fingridiläistä, mikä on reilu neljäsosa koko organisaatiosta.

Fingridin lähtötilanne – näihin kysymyksiin haettiin ratkaisuja:

• Miten sujuvoittaa ja priorisoida työtä käytännössä?
• Miten valmentaa henkilöstö hyödyntämään lean-oppeja ja ketterän kehityksen työkaluja käytännössä?
• Miten jalkauttaa toimintatapojen muutokset pysyvästi osaksi yrityskulttuuria?

Virta-hankkeen tavoitteena oli:

• Sujuvoittaa ja priorisoida tekemistä kokeilukulttuurin hengessä.
• Kyseenalaistaa rohkeasti tekemistä ja tapoja – täytyy uskaltaa muuttua.

Miten:

• Fingrid tarjosi henkilöstölleen ulkopuolisen konsultin sprarraus-apua niin kehityshankkeiden löytämiseen että kehittämiseen.
• Fingridin kehityspäälliköt ja esihenkilöt tukivat oman toimintonsa kehityshankkeita.
• Kokemuksia hankkeista, hyvistä käytännöistä sekä opeista jaettiin sisäisesti koko organisaation kesken.

Fingridin Virta-hankkeessa mukana olivat Arterin konstultit Elina Mäkinen sekä Arterilla aiemmin työskennellyt Aki Kärnä.

Näin Virta-hanke toteutettiin:

• Ulkopuolinen yhteistyökumppani kilpailutettiin – Arter valikoitui kumppaniksi, koska osaaminen prosessien kehittämisessä vakuutti Fingridin.
• Asiakkaamme piti omat Virta-hankkeen Kick-off -tilaisuudet kehityspäälliköille, esihenkilöille sekä henkilöstölle.
• Seuraavaksi henkilöstö sai hakea mukaan Virta-hankkeeseen ja ehdottaa kehityshankkeita Aaltoihin.
• Vuonna 2020 Virta-hankkeessa oli mukana 5 Aaltoa, joissa oli kussakin 4-7 kehityshanketta ja kussakin hankkeessa 2-4 henkeä. Kukin hanke kesti 4 viikkoa.
• Virta-hankkeella oli oma ohjausryhmä. Ryhmässä olivat mukana Arterin konsultit, Fingridin henkillöstöhallinnon edustajat sekä kehityspäälliköt. Tämä ohjausryhmä päätti Virta-hankkeen Aaltoihin mukaan otetut kehityshankkeet.
• Ensimmäinen Virta-hanke päättyi vuoden 2020 lopussa finaaliin, jossa parhaat hankkeet palkittiin ja fingridiläiset tekivät kokonaisarvion kuluneesta Virta-vuodesta.

Tällainen oli Fingridin Virta-hankkeen Aalto-malli:

• 4 viikon mittainen kehityshanke saattoi olla yksittäinen projekti tai yksi osa isompaa kehitysprojektia.
• Kehitysprojektin aloituspalaverissa Arterin konsultit ja kehityspäälliköt pitivät esityksen siitä, mitä ketterä kehitys on ja millaisia työkaluja siihen liittyy.
• Lisäksi kehityshankkeisiin osallistujilla oli mahdollisuus suorittaa Arterin verkkokurssi leanista.

Tältä Fingridin Aalto-malli näytti käytännössä:

Kehityshankkeet ja työkalut

Muun muassa näitä asioita Fingridillä kehitettiin:

• Häiriöviestintää – häiriöviestinnällä tarkoitetaan esimerkiksi sähkölinjojen katkoksiin liittyvää viestintää.
• M-files-näkymää,
• puustonpoiston sujuvoittamista ja
• verkkosuunnitteluprosessia.

Kehityshankkeissa hyödynnettiin muun muassa näitä työkaluja:

• Projektit aloitettiin aina nykytilan kuvauksella,
• priorisointitaulukkoa,
• asiakaspolkua,
• epäonnistunut vs. onnistunut,
• DMAIC ja
• SIPOC.

Kehityshankkeissa panostettiin myös projekteista viestimiseen organisaation sisällä. Fingridillä kannustettiin myös siihen, että epäonnistumisista kerrottaisiin muillekkin oppimismielessä.

Miten tästä eteenpäin?

Kahden vuoden mittainen Virta-hanke on tullut Fingridillä päätökseen ohjausryhmä ja konsulttivetoiseina. Jatkossa ketteriä toimintatapoja pidetään yllä seuraavien apumateriaalien avulla:

• Fingridin ketterien toimintamallien periaatteet ovat määritelty ja dokumentoitu:
  • Virta-käsikirja fingridiläisille toiminnan tueksi.
  • Organisaation kannustus Aalto-malliin.
  • Kehityshankkeiden kummit eli kehityspäälliköt työntekijöiden käytössä.
  • Kehityshankkeista viestiminen organisaation sisällä – opit ja onnistumiset.
• Fingridin liiketoiminnan kehitysryhmä koordinoi jatkossa kehityshankkeita.

Fingridin asiantuntijan vinkit yrityskulttuurin muutokseen

Virta-hankkeen toteutuksessa mukana ollut Fingridin henkilöstöpäällikkö Sonja Heiskanen listaa vinkkinsä yrityskulttuurin muutokseen:

• Toimintapojen ja kulttuurin muutos vaativat aina konkreettista tekemistä – pelkkä puhe ei riitä!
• Hoksauta porukkaa:
  • Kokeilemaan uutta.
  • Rajaamaan rohkeasti – hankkeen koko ja aikataulu.
  • Tekemään yhdessä – ei tyrmätä toisia.
  • Reflektoimaan tekemistä – kehityshankkeen arviointi kokonaisuuden loppuun.
  • Jakamaan osaamista ja tuloksia – myös mokia.
• Ota ammattitaitoinen konsultti mukaan!