EFQM-malli 2020 – 6 keskeistä muutosta

EFQM-malli on globaali toiminnan kehittämisen viitekehys. Mallia käytetään itsearviointiin sekä ulkoisiin arviointeihin, joissa tunnistetaan vahvuuksia ja parantamisalueita sekä pisteytetään organisaatiota. EFQM-mallia ylläpitää ja kehittää European Foundation for Quality Management.

Vaikka EFQM-malli on jo yli 25 vuotta vanha, se on pysynyt ajassa kiinni säännöllisten mallin uudistusten avulla. Mallia on uudistettu välillä enemmän ja välillä vähemmän, joista edeltävä päivitys vuonna 2013 on pienemmän puoleinen. Uusi EFQM-malli 2020 on nyt julkaistu ja näyttää siltä, että kyseessä on mallin radikaalein uudistus koskaan.

Mikä EFQM-mallissa on muuttunut?

1. Arviointialueet menivät täysin uusiksi

Yksi asia, joka EFQM-mallissa on pysynyt lähes muuttumattomana kautta aikojen, on ollut ns. ”yhdeksän laatikkoa”, jotka kuvasivat mallin arviointialueita. Uudessa mallissa ei uudistettu pelkästään arviointialueiden määrä, joka on nyt seitsemän, mutta myös laatikot vaihdettiin palloihin.

Uusi malli näyttää tältä:

2. Arviointikohdat menivät täysin uusiksi

Seitsemän arviointialueen alta löytyy yhteensä 23 arviointikohtaa (vanhassa mallissa näytä oli 32). Arviointikohdat ovat valtaosin myös täysin uusia, eli ne eivät juurikaan sovi yksi yhteen edellisen mallin arviointikohtien kanssa.

Tulosalueen arviointikohdat on poistettu käytöstä ja korvattu esimerkeillä siitä, mitä asioita arviointialueella voidaan ottaa huomioon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei organisaation ole pakko arvioida esimerkiksi yhteiskunnan näkemyksiä organisaatiosta, jos ne eivät ole relevantteja.

Käytännössä kuitenkin valtaosa arvioinneista sisältänee vanhat tutut: asiakastulokset, henkilöstötulokset, omistajatulokset sekä yhteiskuntatulokset. Näitten lisäksi uuden mallin esimerkit sisältävät myös partneri- ja toimittajatulokset.

3. Mallin rakenne sekä RADAR menivät täysin uusiksi

Kun aikaisempi 2013-malli oli jaettu kahteen osaan – toiminta ja tulokset, on uudessa mallissa kolme osaa. Nämä ovat kuvan suuret, keskellä olevat pallot, eli:

• direction eli suunta,
• execution eli toteutus sekä
• results eli tulokset.

Käytännössä johtaminen ja suunnannäyttäminen on erotettu toiminnasta omaksi osakseen.

Uuden jaon myötä myös pisteytykseen käytettävä RADAR-logiikka on muuttunut. Uusi RADAR sisältää kolme arviointitaulukkoa, yhden kullekin mallin osalle.

RADARin arviointikriteereissä on useita pieniä uudistuksia, joista merkittävimmät lienet vertailutiedon puuttuminen sekä tulosten suorituskyvyn arvioinnin aikajänne.

Ennen EFQM-malli edellytti vertailutiedon esittämistä tuloksille, jotta organisaation suorituskyky voitaisiin paremmin ymmärtää vertaamalla sitä esimerkiksi muiden alan organisaatioiden tuloksiin. Tämä vaatimus on nyt poistettu, koska vertailutieto ei ole itsetarkoitus, vaan ainoastaan työkalu.

Tulosten suorituskykyä arvioitiin aikaisemmassa mallissa kolmen vuoden ajan jaksolla. Tämä on nyt muutettu siten, että tulosten suorituskykyä arvioidaan organisaatiolle relevantin strategiakauden mittaisella ajanjaksolla.

4. Erinomaisuuden tunnuspiirteet loistavat poissaolollaan

Uudesta mallista on kokonaan poistettu erinomaisuuden tunnuspiirteet. Perusteluna muutokselle on se, etteivät tunnuspiirteet tuoneet varsinaisesti lisäarvoa arviointeihin ja ne pikemminkin sekoittivat niin arvioijia kuin arvioitavia organisaatioita.

Tunnuspiirteiden poissaolo saattaa tuntua suurelta muutokselta, mutta käytännön arviointityössä vaikutuksen pitäisi olla melko vähäinen. Voidaan jopa sanoa, että tunnuspiirteet on nyt leivottu sisään arviointialueisiin ja arviointikohtiin, jolloin ne joka tapauksessa vaikuttavat arvioinnissa.

5. Kuuden ja seitsemän tähden Recognised for Excellence -tunnustukset

EFQM on lanseerannut uudet kuuden ja seitsemän tähden Recognised for Excellence -tunnustukset mallin uudistuksen yhteydessä. Näitä voi saada EFQM:n tai heidän kansallisen partnerinsa toteuttamasta ulkoisesta arvioinnista, jossa organisaation kokonaispisteet ylittävät 600 tai 700 pisteen rajan.

6. Sana ”Excellence” jätettiin pois mallin nimestä

EFQM-malli tunnettiin aikaisemmin EFQM Excellence -mallina. Nyt sana excellence on kokonaan jätetty nimestä pois. Tässä saattaa olla takana se, ettei sana enää kuvaa mallin kokonaisuutta tarpeeksi osuvasti. Toisaalta kyse voi olla myös siitä, että nimenä EFQM-malli on helpompi ja yksinkertaisempi käyttää ilman tuota sana.

Yhteenveto

EFQM-malli 2020 on radikaalisti uudistunut versio. Jopa pyhänä pidetyt yhdeksän laatikkoa ovat väistyneet ja mallia on kehitetty radikaalisti eteenpäin. Uusi malli vaatii arvioijiltaan ja käyttäjiltään huomattavasti enemmän perehtymistä, kuin esimerkiksi vuoden 2013 uudistus.

Lohduttavaa on kuitenkin se, että mallin käyttötavat ovat käytännössä täysin samat, kuin ennenkin. Kokenut mallin osaaja voi siis lähteä harjoittelemaan itsearviointia uudella mallilla melko nopeastikin.

Myös meillä Arterilla asiantuntijamme osaavat hyödyntää EFQM-mallia. Pystymme auttamaa asiakkaitamme esimerkiksi rakentamaan EFQM-pohjaisia kuvauksia IMS– tai ARC-ohjelmistoon tai vaikka suunnittelemaan ja toteuttamaan itsearvioinnin.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, mikäli EFQM-mallin hyödyntäminen kiinnostaa.