ISO 45001 -standardi kannustaa moderniin työturvallisuusjohtamiseen

ISO 45001 -standardi antaa raamit organisaation työturvallisuus-, työterveys- ja työhyvinvointiriskien hallinnalle ja vähentämiselle sekä työolosuhteiden hallinnan jatkuvalle parantamiselle. – vanhempi konsultti Jussi Moisio

Ovatko standardit ja sertifioinnit mennyttä aikaa ja laatu- tai työturvallisuuspäällikön ”omaisuutta”, vai voisiko niiden avulla oikeasti kehittää organisaatioiden toimintaa? Tästä blogista löydät näkökohtia, joilla luodaan perustaa ISO 45001 -standardin mukaiselle, aidosti toimivalle TTT-järjestelmälle.

Mistä lähteä liikkeelle ISO 45001 -standardin suhteen?

Jokaisella yrityksellä on oma tapansa toimia. Yritys on tavalla tai toisella miettinyt, minkälaisessa ympäristössä se toimii, mitä vaatimuksia lainsäädäntö ja sidosryhmät asettavat, keitä on asiakkaina ja miten palvelua tai tuotteita asiakkaille tuotetaan. ISO 45001 tuo tähän työterveys- ja työturvallisuusnäkökulman (TTT). Samalla työterveyden ja työturvallisuuden ISO 45001 -standardi määrittelee työturvallisuusmenettelyjä lain vaatimuksia pidemmälle.

Työterveys- ja turvallisuusnäkökulman tarkoituksena on esimerkiksi ymmärtää:

• Mitä sellaisia odotuksia ja vaatimuksia henkilökunnallamme ja sidosryhmillämme on, jotka vaikuttavat työterveys- ja työturvallisuusjohtamiseemme?
• Mitkä näistä vaatimuksista ovat lakisääteisiä?
• Miten TTT- asiat ilmenevät palvelua tai tuotetta tuotettaessa?
• Millaisia riskejä tai parantamismahdollisuuksia uudet tuotteet ja sopimukset voivat tuoda?
• Millaisia vaaranpaikkoja työtä tehdessä on?
• Miten vähennämme mahdollisia sairastumisen ja tapaturman riskiä?

Muun muassa näihin kysymyksiin ISO 45001 auttaa tuomaan systemaattisen lähestymistavan sekä tuomaan hyvin menestyneiden organisaatioiden kokemuksen perusteella määritellyt tärkeät toimintatavat ja näkökulmat otettavaksi huomioon turvallisuusjohtamisessa.

Johdon rooli on avainasemassa

Hyvin toimivissa organisaatiossa johto viestii selkeästi, mihin suuntaan organisaatiota halutaan kehittää ja mitä tuloksia toiminnalta halutaan. Johto määrittelee tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista määrävälein. Tavoitteet ovat mitattavia ja mahdollisia toteuttaa. Tämä pätee myös TTT-tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

Työturvallisuuskulttuurin tukeminen ja parantaminen

Johdon tehtävänä on ”kehittää, johtaa ja kannustaa kulttuuria, jossa voidaan saavuttaa halutut tulokset”.

Jokainen tapaturma ja työperäinen sairaus on torjuttavissa. Lähes aina voidaan löytää sairastumiseen tai tapaturmaan johtaneita syitä ja taustalla vaikuttavia tekijöitä, joihin puuttumalla tapahtuma olisi voitu estää. Tätä varten tarvitsemme avoimen ja vahvan kulttuurin, joka kannustaa ennaltaehkäisyyn ja riskien tunnistamiseen. Hyvä työterveys- ja työturvallisuuskulttuuri ei synny itsestään, vaan sitä tarvitsee myös johtaa. 

Miltä hyvä työturvallisuuskulttuuri näyttää?

Hyvä työturvallisuuskulttuuri näkyy avoimuutena ja rohkeutena tuoda esille sekä parannusehdotuksia että myös epäkohtia. Vaarojen poistamiseen ja riskien vähentämiseen saadaan aikaa ja tarvittaessa rahaa. Huolenaiheita ei väheksytä. Johto näyttää esimerkkiä, että huolenaiheet otetaan tosissaan ja riskien vähentäminen ja myös ennalta ehkäisy on etusijalla.

Hyvän työturvallisuuskulttuurin omaavassa organisaatiossa myös käytetään aikaa yhteisen ymmärryksen saamiseen siitä, mitkä ovat tärkeimmät asiat tehdä ensin (yhteinen riskikäsitys). Vähitellen aikaa jää enemmän myös ennalta ehkäisevään ja positiiviseen työturvallisuustyöhön.

 Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen

Organisaation tuloksellinen toiminta vaatii sen, että koko henkilökunta tekee yhdessä töitä halutun tuloksen saamiseksi. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös työterveyttä ja työturvallisuutta.

ISO 45001 -standardin vaatimuksena on, että johto tukee työntekijöiden kuulemista ja työsuojeluryhmien perustamista. Suomessa (ja monissa muissa maissa) tämä vaatimus tulee myös lainsäädännöstä.

Standardin mukaan ei-johtavassa asemassa tulevia työntekijöitä tulee kuulla laajalti työterveys- ja työturvallisuusasioiden suunnittelussa. Käytännössä siis tulee varmistaa, että työntekijät ovat mukana kattavasti ISO 45001 mukaisen työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. (Standardin kohta 5.4).

Työntekijöiden osallistumisen voi joko ottaa ”pakkopullana”, tai ymmärtää, että kaikkien osallistuminen lisää järjestelmän tehokkuutta. Työturvallisuusjohtamisessa menestyneillä yrityksillä on monia hyviä tapoja ottaa koko henkilökunta mukaan suunnittelemaan ja tekemään parempaa työympäristöä. Esimerkiksi jokainen työntekijä voi osallistua oman työnsä vaarojen tunnistamiseen ja riskinarviointiin yhdessä esimiehensä ja työturvallisuusasiantuntijan kanssa. Joissain yrityksissä taas järjestetään säännöllisesti kaikille avoimia työturvallisuuspäiviä, jolloin on mahdollista viestiä ja kouluttaa henkilökuntaa hauskallakin tavalla. Keinoja on monia ja TTT-osallistuminen on mukavaa ja hyödyllistä – silloin kun työtä tehdään ennalta, eikä vasta onnettomuuksien jälkeen.

ISO 45001 auttaa saavuttamaan halutut tulokset

Standardin avulla on tarkoitus saavuttaa organisaation itsensä määrittelemät ja tavoitellut tulokset työturvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Tavoitteena on jatkuva parantaminen, lakisääteisten ja muiden vaatimusten tunnistaminen ja täyttäminen sekä työturvallisuustavoitteiden saavuttaminen. Lisää kannustimia työturvallisuuteen panostamiseen löydät tästä aiemmasta blogitekstistä.

Standardia voi hyödyntää joko osin tai kokonaisuudessaan työturvallisuusjohtamisen parantamiseen. Sertifiointiin vaaditaan kuitenkin standardin kaikkien kohtien soveltamista käytäntöön, sekä näyttöä siitä.

Haluatko oppia lisää työterveys- ja turvallisuusjohtamisesta? Järjestämme aiheen ISO 45001 -koulutuksia, joissa saat kattavat tiedot ja monipuolisen työkalusetin lomakepohjineen ja lukuisine esimerkkeineen ISO 45001:2018 standardin mukaisen TTT-johtamisjärjestelmän rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Tutustu sekä tuleviin avoimiin että organisaatiolle tilattaviin koulutuksiin täällä!

Tämän blogin on kirjoittanut aiemmin Arterin konsulttina toiminut asiantuntija Anu Rinkinen.