Kokonaisarkkitehtuurin hallinta ARC-ohjelmistolla

Kokonaisarkkitehtuurin mallintaminen eri ohjelmistojen avulla luonnistuu kärjistettynä kahdella eri tavalla

1. Mallintamislähtöiset ohjelmistot – lähtee ajatuksesta, joissa ohjelmiston taustalle on koodattu valmiiksi jokin viitekehys, jonka pohjalta kokonaisarkkitehtuurikuvauksia tehdään.
2. Inventointilähtöiset ohjelmistot – lähtökohtana ensin syötetään tietoa ohjelmistoon esimerkiksi Excel-vientien ja integraatioiden avulla. Ohjelmisto piirtää sinne syötettyjen tietojen pohjalta kappaleiden välille yhteyksiä. Tiedon visualisoimisen eli esimerkiksi erilaisten tietokarttojen tai prosessikuvauksien avulla kokonaisarkkitehtuurikuvauksia on mahdollista rikastuttaa.

Miten ARC-ohjelmisto toimii?

• ARC-ohjelmisto toimii inventointilähtöisesti, eli ohjelmistoon syötetään tietoa ja tiedon pohjalta ohjelmisto piirtää yhteyksiä tiedon välille. Sen lisäksi ARC-ohjelmistossa on mahdollista mallintaa piirtotyökalulla esimerkiksi käsitteellisen tason kokonaisuuksia kuten strategiaa, visiota ja arkkitehtuuriperiaatteita. 
• ARC-ohjelmisto on valmis ratkaisu kokonaisarkkitehtuurin dokumentointiin, se sisältää valmiit työkalut sekä lakisääteisten että liiketoimintalähtöisten kuvaustarpeiden täyttämiseen.
• Teoriassa ARCilla mallinnettavan dokumentaation taustalla on kokonaisarkkitehtuuri. Eli toisin sanoen se, mitä järjestelmään on tarkoitus dokumentoida, liittyy voimakkaasti organisaation rakenteisiin ja rakenteiden välisiin suhteisiin.
• ARC-ohjelmisto on 100 % joustava – pystyt itse määrittelemään, mitä viitekehystä tai viitekehyksiä hyödynnät, mitä arkkitehtuurista dokumentoidaan ja millä tarkkuudella.

ARC-ohjelmiston hyödyt

• ARC-ohjelmiston avulla monimutkaisetkin kokonaisuudet on mahdollista kirkastaa, jotta niitä olisi  helpompi ymmärtää, kehittää ja johtaa.
• ARC toimii valmiina ratkaisuna kokonaisarkkitehtuurin dokumentointiin ja mallintamiseen.
• ARC-ohjelmistolla on mahdollista toteuttaa helposti lähestyttäviä kokonaisarkkitehtuurikuvauksia, joita muutkin organisaatiossasi voivat hyödyntää kuin vain ICT-asiantuntijat. 

ARC-ohjelmiston Rakenne-osio

Rakenne-osio on ARC-ohjelmiston pääkäyttäjien pelikenttää.

• Tässä osiossa valitaan ensin kuvattavat käsitteet, eli mallit. Tyypillisiä kuvattavia malleja ovat esimerkiksi prosessit, palvelut ja tietojärjestelmät.
• Kuvattavien käsitteiden mallintamista tarkennetaan vielä valitsemalla niille kenttiä, jotka luokittelevat ja kuvaavat malleja tarkemmin. Kerran luotua kenttää voidaan käyttää useissa malleissa, jotta niiden elementtejä voidaan luokitella samalla tavalla. Tästä esimerkkinä Kriittisyys (pudotuslista).
• Koska olennaista kokonaisarkkitehtuurissa on lisäksi dokumentoida käsitteiden välisiä yhteyksiä, valitaan rakenteista myös tarvittavat yhteystyypit.
• Mallien, kenttien ja yhteyksien muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan kokonaisarkkitehtuurissa metamalliksi.

• Pudotuslistat-valikosta voidaan hallita pudotuslistoja, joita hyödynnetään pudotuslista- tai monivalintatyyppisissä kentissä.
• Kokoelmat, Tunnisteet ja Näkökulmat toimivat ARC-ohjelmiston työkaluina sisällön rajaamiseen käyttäjille. Huomioitavaa on, että niiden avulla on enemmänkin tarkoituksena mahdollistaa sisällön suodattaminen halutulla näkökulmalla, kuin toimia käyttöoikeushallintana. Kokoelmien avulla on kuitenkin mahdollista rajata sisällön näkyvyyttä käyttäjille.
• Kaaviopohjat toimivat mahdollisuutena luoda kaavioeditorissa käytettäviä kaaviopohjia, samoin kuten IMS-ohjelmistossa.

ARC-ohjelmiston Sisältö-osio

Sisältö-osioon siirrytään siinä vaiheessa, kun rakenteilla on ensin saatu määriteltyä, minkälaista sisältöä kokonaisarkkitehtuurista halutaan dokumentoida.

• Sisällön luonti on syytä aloittaa luomalla valittuja malleja vastaavat taulukot. Taulukot-osiossa luodaan tyypillisesti aluksi yksittäiset taulukot jokaista kuvattavaa mallia kohden. Näitä ovat esimerkiksi Prosessitaulukko, Palvelutaulukko ja Tietojärjestelmätaulukko. Taulukot ovat yksinkertaisin tapa tarkastella, luoda ja muokata mallien elementtejä, jotka ovat mallien yksittäisiä ilmentymiä. Esimerkiksi: Myyntiprosessi (elementti) on esimerkki prosessimallin elementistä ja vastaavasti Salesforce on esimerkki tietojärjestelmämallin elementistä.
• Sisällön elementit-osiosta käsin on mahdollista tarkastella ja hallita massana kaikkia järjestelmään kuvattuja elementtejä. ARCiin kuvattu kokonaisarkkitehtuuri siis muodostuu pääosin taulukoiden kautta luotujen elementtien, niiden kenttien ja elementtien välisten yhteyksien avulla. Elementtien väliset yhteydet visualisoituvat automaattisesti yhteyskaavioon, jota on mahdollista tarkastella minkä tahansa elementin kautta.
• Arkkitehtuurin mallinnukselle on kuitenkin tyypillistä, että visualisointeja toteutetaan myös piirretyin kaavioin. Kaaviot–osio listaa kaikki ympäristössä olevat kaaviot, sekä mahdollistaa myös uusien kaavioiden luomisen. Ympäristöstä löytyvät kaaviot voidaan liittää liitteiksi esimerkiksi elementeille. Kaaviot tyypillisesti tarkentavat elementin kuvausta visuaalisesti. Esimerkkinä myyntiprosessille luotu prosessikaavio.
• Mikäli liitteeksi halutaan laittaa joku muu dokumentti kuin ARC-ohjelmistossa piirretty kaavio, voidaan hyödyntää ARCin dokumentit-osiota. Käyttäjän on mahdollista ladata dokumentteihin yksittäisiä tiedostoja tai luoda tekstimuotoisia verkkodokumentteja.

• Uusimpana osiona sisältöön on lisätty Roadmap. Roadmap-osio toimii mahdollisuutena visualisoida organisaation kokonaisarkkitehtuuria muuttavat kehityshankkeet ja -projektit hierarkkiselle Gantt-kaaviolle. Roadmap-osion käyttöönotto luo ohjelmistoon automaattisesti rakenteita muutostyön mallinnukselle. Muuten Roadmapille luodut Hanke-, Projekti-, Skenaario- ja Vaihe-elementit toimivat kuten muutkin elementit ympäristössä, eli niitä voidaan tarkastella myös taulukkomuodossa ja yhdistellä yhteyksien avulla muihin elementteihin.

Kiinnostaako kokonaisarkkitehtuuri? Suosittelen sinulle näitä sisältöjä:

👉 Kevyesti mutta tehokkaasti liikkeelle kokonaisarkkitehtuurityössä | blogi + webinaari
👉 Mistä liikkeelle kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa? | blogi
👉 Kokonaisarkkitehtuuri projektista prosessiksi | blogi