Miten lukioiden kannattaa lähestyä laatua?

Laadunhallinta, laadun kehittäminen, toimintajärjestelmän luominen, prosessien kuvaus, vastuiden selkiyttäminen, työn sujuvoittaminen…

Tärkeä aihe ilmentyy eri kouluissa eri tavoin, ja erityisesti lukioissa laatuasiat ovat juuri nyt pinnalla. Vuonna 2022 julkaistu lukiokoulutuksen laatustrategia ja useat käynnissä olleet ja olevat hankkeet ovat olleet isona vaikuttimena tähän.

Meillä Arterilla on ollut ilo olla viimeisen parin vuoden aikana aktiivisesti tukemassa useita lukioita eri puolilla Suomea laadun ja toimintajärjestelmien kehittämisen kanssa.

Tässä blogissa nostan esille muutamia havaintoja ja vinkkejä siihen, millaisia asioita lukioiden kannattaisi laatuun liittyen huomioida ja miten päästä vauhtiin toiminnan kehittämisen kanssa.

Pientä päänvaivaa viitekehyksistä

Laatua pohtiessa, kokonaisuutta lähdetään tyypillisesti rakentamaan valmiiden viitekehysten päälle – olivat ne sitten lakisääteisiä vaatimuksia, alan yhdessä sovittuja suositeltavia toimintamalleja tai vaikkapa standardeja.

Lukiokoulutuksen osalta tilanteen tekee kiinnostavaksi se, että lukiokoulutukselle ei ole ainakaan vielä määriteltynä valtakunnallisesti vastaavia tarkempia laatukriteerejä kuin mitkä löytyvät esim. perusopetukselle.

Saatavilla ei ole siis tarkkaa listaa, johon suoraan verrata toimintaa ja arvioida, kuinka hyvin laadun suhteen onnistutaan.

ISO 9001 -standardista tukea

Lukiokoulutuksen laatustrategia, samoin kuin muut keskeiset ohjaavat dokumentit (mm. lukiolaki ja -asetus, lukioiden opetussuunnitelma), antavat toki vastauksia siihen, mitä kaikkea toiminnan pitäisi pystyä saavuttamaan, mutta pohdinta siitä miten ja millaisilla toimintamalleilla tavoitteisiin päästään vaatii lukioilta melko paljon omaa miettimistä.

Tukea Miten-kysymyksiin vastaamiseen voi lähteä hakemaan yleisistä laadunhallinnan viitekehyksistä, kuten esim. ISO 9001:2015 standardista, jota voi pitää ”kaiken laadunhallinnan äitinä”.

Tässäkin joutuu tosin käyttämään hieman kriittisiä lukulaseja, sillä:

Lukio ei ole tehdas, mutta standardeissa on hyviä yleisiä toimintamalleja

Laadunhallinnan yleisimmät standardit on kehitetty alun perin pitkälti yritysmaailmassa, joten niissä käytetty terminologia ja esimerkiksi tapa määritellä asiakkuus eivät istu suoraan lukiomaailmaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että standardit kannattaisi unohtaa hyllyn perälle kehitystyössä, sillä esimerkiksi ISO 9001:2015 sisältää monia yleisiä hyviä toimintamalleja, jotka ovat täysin sovellettavissa myös lukiomaailmassa, kuten:

• PDCA-ajattelu (Plan (Suunnittele) – Do (Tee) – Check (Tarkasta) – Act (Toimi)) – kaikesta toiminnasta pitäisi löytyä nämä vaiheet, jotta toiminnasta saadut opit pystytään hyödyntämään jatkossa ja kehittämään toimintaa. Lukioiden eri toiminnoista nämä voivat jo hyvin usein löytyäkin valmiina, vaikka asiaa ei olisi ajateltu suoraan laadun kautta.
• Toiminnan eri prosessien, eli yhteistyössä tehtävän toiminnan, tunnistaminen ja kuvaaminen.
• Toiminnan mittareiden kytkeminen tavoitteisiin ja vaatimuksiin.

Näin pääset liikkeelle laadunhallinnan ja kehittämisen kanssa – 3 askelta

1. Jo olemassa olevien toimintatapojen tunnistaminen

Tunnistakaa millaista tekemistä teiltä löytyy jo laadunhallintaan ja kehittämiseen liittyen. Tyypillisesti laadunhallintaan liittyviä asioita tehdään jo paljon, vaikka niistä ei puhuta laatuna, näitä ovat esimerkiksi:

• Toimintaan kohdistuvat vaatimukset on tunnistettu eli asiat, jotka tulee täyttää aina. Vaatimukset voivat olla lakiin tai standardiin sidottuja velvoitteita: Sellaisia asioita, joista ei tingitä.
• Sidosryhmäkyselyt ja niiden perusteella toiminnan kehittäminen.
• Arvot, joiden mukaan toimitaan.
• Vakioidut toimintatavat.
• Toiminnan mittaaminen.

2. Pohtikaa, kuinka tasapainottaa toiminnan vakiointi ja harkintavalta eri kokonaisuuksissa

Laatua voi lähestyä siitä näkökulmasta, että arki rullaa paremmin – laatu on antikaaosta. Kriittistä on siis tunnistaa ainakin seuraavat asiat:

• Mitä meillä pitää olla vakioituna?
• Mitä kannattaa jättää kunkin asiantuntijan oman osaamisen ja harkintavallan varaan?
• Minkä määrittäminen ja kuvaaminen helpottaisi ja selkeyttäisi arkea?

3. Varmistakaa että osaaminen sekä arkea ja kehittämistä helpottavat työkalut tulevat käyttöön koko henkilöstölle

• Laatu syntyy yhdessä. Keskustelu ja sen pohjalta tehdyt toimet ovat tehokkain tapa luoda ja kehittää toimintaa.
• Osaamisen varmistaminen koko henkilöstölle – järjestäkää koulutuksia aiheesta ja varmistakaa että laadunhallinan ja toiminnan kehittämisen työkalut tulevat osaksi arkea.
• Hyödyntäkää pedagogista osaamistanne laatuajattelun jalkauttamisessa.