Mitä on ympäristöjohtaminen? 

1. Ympäristöjohtamisella ja ympäristöasioiden hallinnalla varmistetaan, että niiden asioiden ja toimintojen, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa ympäristöön hallinta on järjestelmällistä, tavoitteellista ja suunnitelmallista.
2. Kyse on ihmisten johtamisesta: Ympäristöjohtamisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on saada työntekijät ymmärtämään organisaation toiminnan ympäristövaikutukset ja vähentämään ja ehkäisemään niitä omalla toiminnallaan.  

Miksi ympäristöjohtamista tehdään?  

Ympäristöjohtamisen merkitys kasvaa yrityksissä koko ajan. Syitä tähän on monenlaisia ja ne liittyvät toisaalta organisaatioiden ympäristövastuuseen ja toisaalta suoraan lainsäädännöstä tulevien velvoitteiden täyttämiseen. Kulutuksen minimointi, päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja ympäristövaikutusten poistaminen ovat tänä päivänä kaikki merkittäviä asioita, joihin yritysten odotetaan reagoivan.  

Organisaation kannalta ympäristöjohtaminen luo myös selkeää kilpailuetua markkinoilla: 

• ympäristöteot tehostavat toimintaa,
• kun taas runsaat päästöt ja jätteet ovat merkkejä siitä, että resursseja käytetään epätäydellisesti.
• Ympäristön kannalta järkevät valinnat auttavat saamaan vähemmästä aikaan enemmän. Näin yritystoiminta ja tuottavuus voivat kasvaa, vaikka resurssien käyttö pysyy ennallaan tai vähentyy.  

Mikä on ympäristöjohtamisjärjestelmä? 

• Ympäristöjohtamisjärjestelmä tai ympäristöjohtamisjärjestelmä on systemaattinen tapa parantaa ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelutoimien tuloksellisuutta, kertoo Suomen standardisoimisliitto SFS. 
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä sisältää sekä kirjalliset dokumentit organisaation ympäristöasioiden hallinnasta esimerkiksi ympäristöpolitiikka ja prosessikuvaukset että toimintatavat, joilla näitä dokumentteihin kirjattuja käytäntöjä toteutetaan.
• Ympäristöjärjestelmä on hyvin yhteensopiva organisaation toimintajärjestelmän tai johtamisjärjestelmän kanssa ja sillä usein täydennetään tätä.  

Tunnetuin viitekehys ympäristöjohtamisjärjestelmälle on ISO 14001

Tunnetuin ja laajimmalle levinnyt ympäristöjohtamisjärjestelmän malli on kansainvälisen standardoimisjärjestön ISO:n (International Organization for Standardization) ISO 14001. 

• ISO 14001 -standardi laajentaa ISO 9001-standardin mukaisen toimintajärjestelmän näkökulmaa ottamalla huomioon mm. organisaation ympäristönäkökohdat ja tavoitteet, elinkaarinäkökulman, ympäristötekijöiden integroimisen osaksi toiminnan prosesseja, ympäristöriskien ja mahdollisuuksien hallinnan sekä ympäristöpolitiikan rakentamisen. 
• Standardin uusin versio ISO 14001:2015 on nostanut ympäristöasiat osaksi myös johtoryhmän työtä vaatimuksellaan tunnistaa liiketoimintaympäristön muutokset ja haasteet.
• Standardi sisältää nykyään myös periaatteet ylimmän johdon laajentuneesta roolista, kestävästä kehityksestä, sekä jatkuvasta parantamisesta osana toimintaa.  

Joko tunnet organisaatiosi keskeiset sidosryhmät ja mitkä ovat heidän odotuksensa ympäristöasioihin liittyen?

Kuinka hyvin organisaation johto ja liiketoimintaprosessien omistajat tuntevat liiketoiminnan keskeiset sidosryhmät ja mitä ympäristöasioihin liittyviä tarpeita ja odotuksia heillä on. Mitkä näistä sidosryhmien tarpeista ja odotuksista ovat niin merkittäviä, että ne pitää ottaa huomioon ympäristöjohtamisessa ja mitä riskejä tai mahdollisuuksia ko. tarpeiden ja odotusten toteuttamiseen saattaa liittyä?

Esimerkkejä sidosryhmistä ovat

• asiakkaat,
• loppukäyttäjät,
• ympäristöviranomaiset,
• organisaation puolesta työtä tekevät (esim. kunnossapito, siivous…),
• sopimuskumppanit (vesilaitos, jätehuoltoyritys…),
• toimittajat ja alihankkijat,
• oma henkilöstö,
• kansalais- ja aktivistijärjestöt,
• asukkaat/naapurusto,
• rahoittajat,
• tutkimuslaitokset,
• yliopistot,
• koulutusorganisaatiot jne.

Sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin liittyy, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen. Sidosryhmien tunnistamisessa on hyvä miettiä yritystasolla ja sen jälkeen liiketoimintaprosessien tasolla, keitä varteenotettavat sidosryhmät ovat ja mitä he meiltä ympäristömielessä odottavat. Tämä antaa myös aineksia viestinnälle – keille meidän tulee viestiä ja mitä.

Miten ISO 14001 -standardi ja sen auditointi auttavat ympäristöjohtamisessa?  

1. Kun ympäristöjohtamista lähdetään yrityksessä toteuttamaan, sille pitää asettaa selkeät tavoitteet ja päämäärät. Standardin saavuttaminen on tällainen selkeä tavoite, jonka pohjalta niin johdolle kuin muillekin työntekijöille on helppo perustella tiettyjä toimenpiteitä.
2. Standardin ohjeiden ja vaatimusten kautta organisaatio voi rakentaa itselleen järjestelmälliset ympäristöjohtamisen käytännöt ja lopputulos voidaan myös ulkopuolisen toimesta todentaa auditoinnin kautta. Se antaa selkeät raamit tekemiselle ja ohjeistusta siihen mistä lähteä liikkeelle ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentamisessa ja mikä on tavoitetaso. 
3. Kun ympäristöjohtamisjärjestelmä vastaa ISO 14001 -standardin vaatimuksia, organisaatio voi hakea toiminnalleen ISO 14001 -sertifikaattia. Serfitikaatin myöntäminen on konkreettinen osoitus siitä, että ympäristöjärjestelmä on olemassa, sitä noudatetaan ja toimintaa kehitetään systemaattisesti eteenpäin. 

ISO 14001 -standardin hyödyt organisaatiolle:

👉 Miten hyödyntää ISO 14001 -standardia vastuullisuuden kehittämisessä | blogi + webinaaritallenne
👉 Mistä vastuullisuudessa ja kestävyydessä on oikein kyse? | blogi
👉 Tulevaisuuden erinomaisuus tehdään ymmärtämällä ekosysteemin toimijoiden vaikutukset toisiinsa | blogi