Mitä uutta tiedonhallintalaki tuo tullessaan?

Tiedonhallintalaista puhuttaessa on usein tehty vertauksia siihen, että lain sisältämät kuvausvelvoitteet ovat suurilta osin samoja, jopa suppeampia kuin aiemmat velvoitteet. Mitä hyötyä on paketoida uudella lahjapaperilla jo vanhaa ja tiedossa ollutta asiaa? Miksi tarvitaan tällainen uusi laki, jos se kerran ei aseta mitään varsinaisesti uusia vaatimuksia, eikä edes nimensä puolesta eroa tätä osittain edeltäneestä ”tietohallintolaista”?

Vastaus löytyy oikeastaan siitä, että tiedonhallintalaki perustuu nimenomaan osittain tietohallintolakiin. Lain taustalla on tämän lisäksi myös vinkeä määrä erilaisia suosituksia, ohjeita, asetuksia ja lakeja. Tarkoituksena on ollut yhdistää kavalkadi toisistaan erillisiä, vaatimuksiltaan samankaltaisia, mahdollisesti termistöltään ristiriitaisia, aiempia vaatimuksia ja suosituksia. Tästä kertoo alla esitetty Valtiovarainministeriön laatima graafi erilaisista kuvausvelvoitteista, jossa havainnoidaan miten aiemmat kuvausvelvoitteet ja suositukset on tarkoitus yhdistää tiedonhallintalaissa.

Kyse on siis historian taakan keventämisestä ja suoraviivaistamisesta. Kuvattavat kohteet eivät olennaisesti muutu, mutta ne on muutettu yhteen helpommin hahmotettavaan pakettiin.

Aiemmin erillisten lähteiden yhdistäminen yhdeksi ei ole kuitenkaan ainoa taso, millä tiedonhallintalain nimissä asioita halutaan yhtenäistää. Lain taustalta löytyy myös nuivan säädöstekstin lisäksi erilaisia yhteentoimivuuden edistämiseen liittyviä päämääriä. Näitä ovat esimerkiksi Suomen omat pyrkimykset semanttiseen yhteentoimivuuteen mm. yhteentoimiva.suomi.fi -kuvauspankin tietomallien ja sanastojen kautta. Euroopan Unionista tulevat EIF-viitekehys ja EIRA-referenssiarkkitehtuuri ovat myös huomionarvoisia taustatekijöitä samoin kun Digi- ja Väestöviraston tavoite siitä, että kansalaiselta ei kysyttäisi samoja tietoja uudelleen eri yhteyksissä, vaan tieto kulkisi jouhevasti yli julkishallinnon organisaatiorajojen

Mitä tämä kaikki nyt sitten tarkoittaa yksittäisen tiedonhallintayksikön kannalta?

Tyypillisesti tilanne on se, että ainakin osa aiemman kuvan ”Nykyiset kuvaukset”-laarin asioista on jo tehtynä. Ehkä jopa kaikki. Asioita ei ole lakimuutoksen vuoksi mitään järkeä kuvata uudestaan, vaan kyse on ainoastaan näkökulmasta, josta asioita tarkastellaan. Termit saattavat muuttua ja kuvaukset vaativat toki pientä ehostusta ja päivitystä, kuten mitkä tahansa elävät kuvaukset organisaation nykytilasta.

Kyse on yksinkertaisuudessaan siitä, että tiedonhallintalaissa kuvataan tiedonhallinnan kannalta keskeiset kohteet. Tämä mahdollistaa tehokkaamman kommunikoinnin eri julkishallinnon organisaatioiden välillä siitä, mitä tietoa kukin kerää ja missä tätä tietoa liikutellaan. Jälleen kerran kyse on siis siitä, että jos yksi toimija kerää tietoa, toisen toimijan on helpompi tiedustella mitä tietoa ja miten he keräävät, sekä mistä tieto löytyy.

Mitä uutta kuvattavaa tiedonhallintalaki vaatii?

Ei varsinaisesti juuri mitään, jos aiemmat läksyt ovat tehtynä.

Mitä uutta tiedonhallintalaki sen sijaan tuo, jos alkuperäinen päämäärä saavutetaan?

Vältetään turhaa ja päällekkäistä työtä, sekä sujuvoitetaan tavallisten kansalaisten elämää rakentamalla suoraviivaisempia palvelupolkuja.

Tiedonhallintamallin kotipaikaksi kotimainen ohjelmisto

Me Arterilla olemme tehneet ARC-ohjelmiston, joka sopii täydellisesti organisaation tulevan tiedonhallintamallin kotipaikaksi.

Jos teillä on jo olemassa olevaa kokonaisarkkitehtuuri- tai tietosuojatyötä tehtynä ARCiin, niin ohjelmiston rakenteeseen on helppo tehdä tiedonhallintalain asettamia täydennyksiä. Toisaalta jos ARC ei ole sinulle tuttu, mutta tuntuu siltä, että organisaationne tiedonhallintamallin kuvaukset ovat kovin erillään toisistaan, me voimme tulla näyttämään miten ne saa niputettua kauniisti ARC-ohjelmistoon. Lataa vaikka demo ohjelmistoon alla olevalla lomakkeella, niin me tulemme näyttämään kuinka ARC toimii tiedonhallintamallin pohjana.