Blogi

Mittaristo strategiatyössä

Olet kenties kuullut kaksi vanhaan sanontaa: ”Sitä saat, mitä mittaat.” sekä ”Mitä mittaat – Se kasvaa.” Nämä kaksi lyhyttä sanontaa pitävät sisällään mittaamisen ytimen. Meidän pitää siis osata valita ja asettaa organisaatiolle mittarit, jotka mittaavat juuri oikeita asioita, riittävällä tarkkuudella ja riittävän usein, jotta oikeiden päätösten tekeminen olisi mahdollista ja ohjaava vaikutus olisi tehokasta.

Valitse organisaatiolle sopiva mittaristo

Kun organisaatio on mahdollisimman hyvin kartoittanut oman toimintaympäristönsä ja tulevaisuuden tahtotilan on sopiva hetki pohtia näitä tukevaa mittaristoa, joka toimisi mahdollisimman tehokkaasti takaisinkytkentänä päätösten, suunnitelmien, tekemisen ja tuotosten kautta.

Takaisinkytkennän kesto vaihtelee asiayhteyteen liittyvän reagointitarpeiden mukaan. Aikajänne tulee sovittaa omaan toimintaympäristöön sopivaksi. Esimerkiksi kvartaali tarkoittaa toisilla organisaatiolla 3 kuukautta toisilla taas jopa 25 vuotta.

Käytännössä suurimmalle osalle organisaatioista toimii seuraava karkea jako:

1️⃣ nopeat operatiiviset mittarit – aikajänne: reaaliaikainen – kuukausi.
2️⃣ hitaat ns. johdon mittarit – kuukausi – vuosi.

Hyvin rakennettu mittaristo toimii yhtenä viestinnän elementtinä:

Mikä organisaatiolle on tärkeää?
Mikä on nykytila?
Mihin pyritään ja kuinka kaukana tavoitteesta olemme?

Hankkeet ja tavoitteet strategian toteuttajina

Strategia on näkemys ja suunnitelma, millä pyritään saavuttamaan tulevaisuudessa halutut päämäärät. Päämäärät voidaan palastella aina pienempiin tavoitteisiin.

Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan taas kehityshankkeita. Näin syntyy kokonaisuus, joka voidaan osaltaan visualisoida soveltaen muun muassa Road Mapia tai Leanin Hoshin Kanria. Tärkeää visualisoinnissa on asioiden välisten kytköksien esittäminen, viesti ja osoitus koko henkilöstölle, kuinka tämän hetken kehitystyöllä on selkeä linkki ja tuki tulevaisuuden tahtotilan toteutuksessa.

Mittariston painottaminen

Tähän kokonaisuuteen tulee sovittaa oikein mitoitettu mittaristo, joka vastaa:

  • sekä johdon tarpeita päätöksen teossa
  • ja talousseurannassa
  • että arjen pyörityksessä
  • ja henkilöstön motivointi- ja sitouttamiskeinona.

Mittareita ei myöskään pidä olla liikaa, jotta niiden päivityksestä ja seurannasta ei tule taakkaa. Pitkään on puhuttu tasapainotetusta mittaristosta, Balanced Scorecard=BSC, ja sen puhdasoppisesta lähestymisestä talous, asiakas, prosessit ja oppiminen/kasvu. Tämä on hyvä lähtötilanne, mutta tasapaino voi löytyä muutenkin esimerkiksi organisaatiolähtöisillä painopistealueilla.

Lisäksi tasapaino tulee olla hitailla johdon mittareilla ja nopeammilla arjen mittareilla sekä tulevaisuutta ja menneisyyttä mittaavien mittareiden välillä.

Lopuksi muistutan, että mikään ei ole pysyvää. Samoin kuin toimintaympäristö muuttuu, prosessit kehittyvät ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat.

Samoin mittareiden tulee seurata muutosta ja kehitystä, jotta niistä saa nyt ja tulevaisuudessa täyden hyödyn ja tuen päätösten perustaksi. Me Arterilla tuemme mielellämme asiakkaiden strategiatyötä sekä toimintaa tukevan mittaripuun rakentamista.

Tuloksellista tulevaisuutta!

 Suosittelemme sinulle:

👉 Mittariston rakentaminen IMS-ohjelmistossa | blogi
👉 Havainnoista mittaamiseen – mittaamisesta tietämykseen | blogi + webinaari
👉 Hyvän mittarin ominaisuudet | blogi

Kirjoittaja

Arterin seniortason konsultti Jari Saalilla on lähes 30 vuoden historia eri organisaatioiden toiminnan kehittämisen parista. Hänellä on laaja kokemus ja tietämys johtamisen, toimintajärjestelmien, riskienhallinnan ja jatkuvuuden sekä tiedonhallinnan ja -turvan osa-alueilta. Jari saa usein palautetta siitä, miten hänen rauhallinen ja määrätietoinen tapansa luotsata asiakasprojekteja tarttuu projektiryhmiin: suunnitellut muutokset tulevat tehdyiksi ja ne juurtuvat arkeen.

Liittyvät materiaalit