5 vinkkiä QEHS-työn kehittämiseen

Asiantuntijan 5 vinkkiä QEHS-työn kehittäjälle

1. Lyhenteellä QEHS viitataan toimintaan, jossa laatua, ympäristövastuullisuutta sekä työterveyttä ja työturvallisuutta hallitaan ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Kokonaisuutta voidaan ajatella myös yhtenä vastuullisuuden osakokonaisuutena
2. QEHS-johtamisessa integroidaan kolmen eri näkökulman samankaltaisuudet yhteneviksi toimintamalleiksi, jolloin toimitaan tehokkaammin, löydetään parempia ratkaisuja ja vältetään päällekkäistä ja tarpeettoman monimutkaista toimintaa.
3. Yleisimmin käytetyt viitekehykset QEHS-työssä ovat ISO 9001 -, ISO 14001 – ja ISO 45001 -standardit, joiden osat integroituvat helposti yhteen. Eri näkökulmiin löytyy lisäksi paljon muita viitekehyksiä, joista monet ovat alakohtaisia. Vaatimusten lisäksi viitekehysten valinnassa kannattaa aina miettiä, mikä auttaisi omaa organisaatiota sen omassa toimintaympäristössä parhaiten.
4. Liikkeelle kannattaa lähteä nykytilan selvityksestä ja viitekehyksen / -kehysten valinnasta.
5. Vinkkinä käytännön toimiin: Varmista, että QEHS-näkökulmat ovat organisaation omassa toiminnassa kirkkaita ja hyvin sanoitettuja. Ota henkilöstö mukaan kehitystyöhön alusta asti.

Opi lisää QEHS-työstä ja sen kehittämisestä oheisen webinaaritallenteen avulla. Blogi jatkuu tallenteen ala puolelta.

QEHS on lyhenne sanoista Quality, Environment, Health & Safety

• Laatujohtamisella varmistetaan, että toiminta kykenee täyttämään siihen kohdistuvat vaatimukset nyt ja tulevaisuudessa (painopiste erityisesti asiakkaassa).
• Ympäristöjohtamisella varmistetaan, että toiminnassa huomioidaan ympäristö yhteiskuntaan ja talouteen liittyvien näkökulmien ohella (ns. hiljainen sidosryhmä).
• Työturvallisuus- ja työterveysjohtamisella varmistetaan, että työntekijöille (operatiivisen toiminnan keskeisin sidosryhmä) ei koidu työstä turvallisuus- tai terveyshaittoja.

QEHS-terminologiaa:

• Rakkaalla lapsella on monta nimeä – organisaatiot valitsevat käyttämänsä termin yleensä omien painotustensa ja kokonaisuuden valitun laajuuden mukaisesti: HSEQ, HSSEQ (lisänä Security), EHS, SHE…
• Englannissa useamman näkökulman sisältävään johtamisjärjestelmään voidaan viitata myös termillä IMS eli Integrated Management System.
• Nykyään vahvasti liittyvänä terminä myös vastuullisuus. QEHS-teemat voi nähdä osana vastuullisuuden kokonaisuutta, mutta saman sateenvarjon laajemmin muitakin teemoja: esim. hallinnon ja talouden vastuullisuus, sosiaalinen vastuu (muutkin kuin asiakkaat ja oma henkilöstö).
• QEHS-johtamisen ja toiminnan vastuullisuuden kehittäminen eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois vaan QEHS-kehitys tukee vastuullisuuden kehittämistä.

Millaista hyötyä QEHS-työn kehittäminen tuottaa?

Alla muutama käytännön hyöty laatu-, ympäristö- ja TTT-asioiden halllinasta ja kehittämisestä kokonaisuutena.

Hyödyt yhtenevistä toimintatavoista, tehokkaampaa toiminnan hallintaa ja kehittämistä:

• Päällekkäisen työn ja keskenään ristiriitaisten toimintamallien ennaltaehkäiseminen.
• Fiksumpia ja paremmin asetettuja tavoitteita, enemmän sisäistä keskustelua ja ideoita aiheista.

Parempi ymmärrys toimintaympäristön ja oman organisaation sisäisistä riippuvuuksista – syy-seuraussuhteet:

• Mitä kaikkea menestyksemme taustalle tarvitaan? Laatu-, ympäristö- ja TTT-johtaminen pyrkivät turvaamaan toiminnan edellytyksiä eri näkökulmista.
• Parempi ymmärrys siitä, mitä voimme ja mitä meidän kannattaa tehdä sekä tehokkaampia toimenpiteitä.

Riittävän kattava arviointi ja käsittely mm. riskeille, mahdollisuuksille, ideoille ja poikkeamille, joilla voi olla kaikkiin kolmeen näkökulmaan liittyviä vaikutuksia:

• Kehitetään uusi, parempi työmenetelmä → positiivisia vaikutuksia työajan käyttöön, ympäristövaikutusten vähentämiseen ja työn mielekkyyteen (työntekijöiden psykologinen hyvinvointi).
• Uhkapuolella erityisesti onnettomuusriskien ja kemikaalien osalta monesti sekä ympäristöettä TTT-näkökulma jo lainsäädännönkin näkökulmasta tarpeellisia arvioitavia.

Näin lähdet liikkeelle QEHS-kehittämisen kanssa

Nykytilan tuntemus on edellytys kaikelle kehittämiselle:

• Toimintaympäristö ja sidosryhmät (vaatimukset, odotukset, kehityssuunnat, uhat, mahdollisuudet)
• Oletettavaa, että eri osa-alueisiin (laatu, ympäristö, TTT) erilaisia panostuksia ja toimintamalleja. Millaisia ne ovat? Onko jo jotain yhtenäistä, mikä eroaa?
• Millainen kulttuuri meillä on QEHS-teemojen suhteen? Miten ne näkyvät ja miten niistä puhutaan (puhutaanko)? Miten kehittämistä ja yhteistyötä näihin liittyen tehdään? Ota porukat mukaan jo alusta ja kysele aktiivisesti tilannekuvaa ja palautetta!

Viitekehysten valinta:

• Mitkä ovat vaatimukset ja toisaalta tärkeänä: mistä olisi meille hyötyä?
• Toiminnan arviointi suhteessa valittuihin viitekehyksiin. Missä olemme jo hyviä ja viitekehysten kuvaamalla tasolla (vahvuudet)? Missä pitää vielä kehittää? Tukena voi käyttää ns. GAP-analyysia (auditoidaan joko itse tai ulkopuolisella tuella oma organisaatio vasten viitekehysten kriteeristöä, jotta saadaan tilannekuva).

Haluatko oppia lisää QEHS:sta? Suosittelen sinulle näitä sisältöjä:

👉 ISO-standardien yhtäläisyydet | blogi
👉 Miten rakentaa organisaation QEHS-järjestelmä? | blogi
👉 Vastuullisuuden lyhyt oppimäärä | webinaari