Blogi
Blogi
Julkaistu 11.12.2018
Kokonaisarkkitehtuurityön eräänä keskeisenä tavoitteena on auttaa liiketoimintaa ja tietohallintoa puhumaan yhteistä kieltä sekä viestimään yhteistä kuvaa siitä, kuinka organisaation elementit liittyvät toisiinsa ja toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on prosessi, ei projekti. Kokonaisarkkitehtuurityön eteenpäin vieminen ja kypsyystason kasvattaminen ei tapahdu hetkessä. Usein on mielekästä valita jokin osa-alue, josta lähdetään liikkeelle, ja edetä iteratiivisesti.
Vaikka kokonaisarkkitehtuurin tulisi olla liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteinen kiinnostuksen kohde, joskus voi olla perusteltua aloittaa melko puhtaasti tietohallinnon näkökulmasta, jolloin lähtöpisteenä voi olla tietojärjestelmien ja integraatioiden kuvaaminen. Näin luotu perusta tarjoaa hyvän pohjan jatkaa strategista johtamista ja liiketoimintaa kuvaavan toiminta-arkkitehtuurin kuvaamiseen myöhemmässä vaiheessa.
Liian ison palan haukkaaminen kerralla on yksi kokonaisarkkitehtuurityön kompastuskivistä. On parempi valita muutama keskeinen arkkitehtuurikäsite ja viedä niiden kuvaus sen verran pitkälle, että kuvauksista saadaan konkreettista lisäarvoa. Lisäarvon tulisi näkyä niin päivittäisessä työssä kuin kehittämisen ja suunnittelun tukena. Pitkälle vieminen tarkoittaa tiedon laadun jalostamista: sitä, että kuvaukset todella antavat oikean käsityksen nykytilasta tai mahdollisista askelista kohti tulevaa tavoitetilaa. Keskeneräiseksi jäänyt kokonaisarkkitehtuurikuvaus, josta ei tiedetä, miltä osin se on joskus ollut ajan tasalla, tuottaa hyvin vähän lisäarvoa kenellekään.
Hyvät työkalut, jotka mahdollistavat jaetun ajantasaisen näkymän kuvauksiin, kuten Arter ARC, auttavat paljon. Lisäksi tarvitaan arkkitehtuurityön organisointia ja yhdessä sovittuja käytäntöjä, jotta kuvausten ylläpitämisestä tulee osa jokapäiväistä rutiinia, sellaista, jota tekee mielellään omankin ymmärryksensä selkeyttämiseksi.
Blogin on kirjoittanut Jani Mattsson.