Blogi

Uusi vaihde kehittämiseen kyvykkyyksien hallinnalla

Julkaistu 16.01.2019 kirjoittaja Arter

Arter Framework tuo esiin strategian ja kokonaisarkkitehtuurin välisen yhteyden

Arter Frameworkissa annamme lisäpainoa strategian ja kokonaisarkkitehtuurin väliselle yhteydelle tuomalla strategian omaksi näkökulmakseen.

Visio ja strategia konkretisoituvat alaspäin loogisella tasolla tavoitteiksi ja riskeiksi ja toiminnallistuvat edelleen operatiivisella tasolla hankkeiksi ja mittareiksi. Olemme tietoisesti tuoneet hankkeet osaksi viitekehystä, jotta todellisen tekemisen ja kehittämisen merkitys kokonaisarkkitehtuurityössä tulisi vielä paremmin esille.

Haluamme nähdä, että kokonaisarkkitehtuurityötä ei tehdä siksi, että kuvattaisiin loputtomasti nykytilaa ja sen nyansseja, vaan siksi, että löydetään eri tilanteissa oikea kokonaiskuva. Kun kehittämisessä saadaan näkyviin muutosten kerrannaisvaikutukset, voidaan välttyä ikäviltä yllätyksiltä, tehdään valistuneempia päätöksiä ja pysytään fokuksessa.

Kyvykkyydet ja kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmat

Kyvykkyydet näyttelevät Arter Frameworkissä merkittävää osaa. Tämä johtuu siitä, että kokonaisarkkitehtuurin neljä perinteistä näkökulmaa voidaan käsityksemme mukaan loppujen lopuksi palauttaa kyvykkyyksiksi.

Toiminta-arkkitehtuurin näkökulma

Toiminta-arkkitehtuurin näkökulmassa kuvataan sidosryhmiä, rooleja, prosesseja, osaamista, jotka ovat organisaation peruskyvykkyyttä, liiketoiminnan kivijalkaa.

Toiminta-arkkitehtuurista ponnahtavat kuitenkin esiin Palvelut, jotka edustavat enemmänkin kyvykkyyksillä tuotettavia lopputuotteita kuin kyvykkyyksiä, mutta jätimme ne kuitenkin Arter Frameworkissa perinteiseen tapaan osaksi toiminta-arkkitehtuuria.

Tietoarkkitehtuurin näkökulma

Tietoarkkitehtuuri on nyt uudella tavalla fokuksessa vastikään tehdyn GDPR-ponnistuksen ja myös tulevan tiedonhallintalain myötä. Se onkin erittäin tärkeä kyvykkyyden osa-alue: oikea tieto oikeaan aikaan oikealla käyttäjällä on kilpailuetu, jonka merkitys on alettu vasta viime aikoina ymmärtämään.

Vähitellen huomataan, että mitkään kyvykkyyden osa-alueista eivät vielä itsekseen synnytä muutosta, vaan niitä pitää kehittää hallittuina kokonaisuuksina, eli kyvykkyyksinä.

Tietojärjestelmät, teknologia sekä mittavammat fasiliteetit

Tietojärjestelmät ja teknologia sekä mittavammat fasiliteetit ovat jo pitkään olleet hallitummin osa organisaatioiden kehitettäviä kyvykkyyksiä. Niiden kehittäminen on perinteisesti näkynyt strategiassa ja niitä on osattu hankkeistaa. Useimmiten näissä hankkeissa sitten jossakin kohtaa päädytään tarkastelemaan kyvykkyyskarttaa myös laajemmin, tarvitaanko mahdollisesti prosessien muokkausta, mitä tietoa muutoksen myötä säilytetään, muokataan, jalostetaan missäkin ja mitä rooleja tai sidosryhmiä muutokset koskevat, tarvitaanko lisää osaamista.

Vähitellen huomataan, että mitkään kyvykkyyden osa-alueista eivät vielä itsekseen synnytä muutosta, vaan niitä pitää kehittää hallittuina kokonaisuuksina, eli kyvykkyyksinä.

Kyvykkyys onkin siis kokonaisuus, joka muodostuu toisiaan tukevista osasista, ja nimenomaan näitä osasia tyypillisesti kuvataan kokonaisarkkitehtuurissa. Siksi Arter Frameworkissä kyvykkyydet kattavat käsitteellisellä tasolla kaikki perinteiset näkökulmat.

Selkeä hankesuunnittelu apuna muutoksenhallinnassa – Strategianäkökulma

Palaan kierroksen tehtyäni lopuksi vielä tuonne uudenuutukaiseen strategia-näkökulmaan.

Me Arterilla näemme kokonaisarkkitehtuurin roolin nimenomaan osana strategista suunnittelua. Strategia määrittelee tavoitetilan ja se toiminnallistetaan hankkeilla, eli hanke on työkalu strategian toteuttamiseksi; mikään strategia ei toteudu itsekseen.

Hanke on väliaikainen organisaatio, jonka tehtävänä on kehittää strategian mukaisesti määriteltyjä kyvykkyyksiä, viedä niitä nykytilasta kohti tavoitetilaa. Kun hanke on toteutunut ja hyväksytty, sen tuloksena on syntynyt tavoitetilan mukaisia kyvykkyyksiä, jotka päivitetään osaksi hyväksyttyä kokonaisarkkitehtuuria. Ja kyvykkyyksiähän kehitetään tietenkin sen vuoksi, että niillä tuotetaan asiakkaalle parempaa palvelua, parempia tuotteita tai asiakaskokemuksia.

Arter Frameworkissa olemme panostaneet siihen, että saamme mahdollisimman selkeästi näkyviin muutoksen, mitä kehitetään missäkin hankkeessa, sekä muutosten yhteisvaikutuksen, jolloin vältytään hankkeiden yhteentörmäyksiltä eikä tehdä päällekkäiskehitystä.